MG 34 konekivääri Saksa 1934

Valmistettu valumetallista samakki ja kovapuusta
Aseen pystyy virittämään ja kuivalaukaisemaan kuin aidon
Lupavapaa näköisreplika, jolla ei voi ampua
Sopii erinomaisesti keräilyyn, historiankeräilyyn, teatteri- ja filmiproduktioihin ym
Denix Espanja

Maschinengewehr 34, eli konekivääri mallia 1934 tai lyhennettynä MG-34 oli maailman ensimmäinen yleiskonekivääri. Yleiskonekiväärin ideana oli rakentaa yksi konekivääri, joka korvaisi kevyen konekiväärin, raskaan konekiväärin ja jota voitaisiin käyttää myös ajoneuvoihin asennettuna ja ilmatorjuntaan. Yksi konekivääri, jonka saisi helposti ja nopeasti muunnettua mihin käyttöön tahansa. Näitä erillisiä tarpeita varten aiemmin oltiin käytetty erillisiä aseita.

Tätä vyösyötteistä monitoimiasetta voitiin käyttää etutuen ja vyölippaan kanssa kuten pikakivääriä ja kevyttä konekivääriä. Tällöin yksi tai kaksi taistelijaa pystyivät kantamaan ja käyttämään asetta vaihtelevasti ja liikkuen jalkaväen tulitukiaseena. Ase oli raskaimpien kevyiden konekiväärien painoluokassa, eli ase oli yhden miehen kannettavissa ja käytettävissä, vaikka yleensä asetta käyttämässä olikin taistelupari. Tyypillisesti toinen taistelija toimi ampujana ja toinen kantoi ammuksia, latasi ja auttoi aseen käytössä.

Vaihtoehtoisesti tätä asetta pystyi käyttämään raskaamman kolmijalustan ja kiikaritähtäimen kanssa konekiväärinä tuliasemassa, bunkkerissa tai muussa linnoitetussa asemassa. Raskaampi jalusta oli kiinteästi asennettuna, mikä antoi aseelle tukea ja tarkkuutta.

Kolmannen käyttömahdollisuuden lisäsi kolmihaarainen ilmatorjuntajalusta ja erityinen ilmatorjuntatähtäin. Joskus asennettiin useampi MG-34 yhteen telineeseen tehokkaampaa ilmatorjuntaa varten. Vielä neljäs aseen käyttövaihtoehto oli ajoneuvoihin ja panssarivaunuihin asennettuna konekiväärinä. Kaikkia näitä vaihtoehtoja varten aseen mukana tuli vaihto-osia, aseesta sai osia irti ja aseessa oli erilaisia kiinnityspaikkoja eri versioiksi muokkaamista varten.

Versailles’n rauhansopimuksen mukaan Saksa ei olisi saanut kehittää raskaita konekiväärejä, joten Saksa piti aseen kehityksen salaisuutena aina 1939 saakka, jolloin käytössä oli jo 50 000 kappaletta MG-34 konekiväärejä. Valmistusmäärät olivat suuria ja MG-34 oli toisessa maailmansodassa yksi Saksan keskeisimmistä jalkaväen aseista.

Aseella pystyi ampumaan joko kertalaukauksia tai sarjatulta täysautomaattisena. Aseen ampumanopeutta pystyi muuttamaan, jotta sen sai sopimaan eri käyttötarkoituksiin. Esim. ilmatorjuntakäytössä aseen täytyy ampua mahdollisimman nopeasti, jotta nopeasti lentävään pieneen kohteeseen olisi parempi todennäköisyys osua. Mahdollisimman nopea tulinopeus ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista maataisteluissa, missä esim. tarkkuus on nopeutta tärkeämpää.

MG-34:ssa on kaksoisliipaisin, joka määrittelee ammutaanko aseella puoliautomaattisesti kertalaukauksia vai täysautomaatilla. Liipaisimen alareunasta vedettäessä ase ampui täysautomaattisesti ja liipaisimen yläreunasta vedettäessä puoliautomaattisesti.

Suomessa MG-34 nähtiin käytössä ensi kerran juuri ennen jatkosotaa saksalaisten armeijan mukana, Saksan armeijan valmistautuessa hyökkäämään Neuvostoliittoon Suomen kautta operaatio Barbarossassa. Myöhemmin jatkosodan alettua Suomi ei suoranaisesti ostanut MG-34 konekiväärejä, mutta niitä saatiin Saksalta ostettujen ajoneuvojen ja panssarivaunujen mukana. 1943-44 hankittujen rynnäkkötykkien ja taistelupanssarivaunujen mukana tuli noin sata konekivääriä ja nämä olivat käytössä jatkosodan ajan. Myös suomalainen vapaaehtoisten SS-pataljoona käytti MG-34 konekivääriä koko palveluksensa ajan Saksan itärintamalla.

Tämä ase on tarkka kopio alkuperäisestä. Asejäljitelmä on kokonsa ja painonsa puolesta kuin alkuperäinen. Sen mekanismit ovat toimivia. Tässä asejäljitelmässä on toimiva lataus- ja laukaisumekanismi kuten oikeassa. Etutuen saa avattua ja suljettua ja irti ja taas kiinnitettyä. Valmistusmateriaalista johtuen aseen mekanismit eivät loputtomiin kestä aseen virittämistä ja laukaisua.
Asekopion valmistuksessa on käytetty valumetallia ja aitoa puuta. Koristeaseessa käytetty samakki eroaa monin tavoin teräksestä, eli ase ei kestäisi ampumisessa syntyvää painetta, sillä ei voi oikeasti ampua, eikä sitä voi millään keinoin muuttaa ampumakäyttöön sopivaksi.
Koristeampuma-aseet ovat Suomessa ja monissa muissa maissa lupavapaita, mutta koska ase näyttää oikealta sitä ei tule pitää esillä julkisilla paikoilla.
Jäljitelmäase soveltuu erinomaisesti historianelävöitykseen, teatterinlavalle, elokuva- ja videoprojekteihin, historiakeräilijöille ja koristeeksi.
Pituus: 122 cm
Tukijalkojen leveys: n. 41 cm
Paino: 6,94 kg

denix Espanja