Kentucky pistooli USA 1700 luku

Davy Crockettin ja Amerikan rajaseudun ase, joka käytössä 1700- ja 1800-luvut
Valmistettu valumetallista (samakki) aidoilla puukahvoilla
Aseen pystyy virittämään ja kuivalaukaisemaan kuin aidon
Lupavapaa. Näköisreplika jolla ei voi ampua
Sopii erinomaisesti keräilyyn, historiankeräilyyn, teatteri- ja filmiproduktioihin ym
Denix Espanja

Kentucky pistooli on klassinen amerikkalainen pistooli, jota käyttivät varhaiset pioneerit, tutkimusmatkailijat ja uudisasukkaat. Pistooli oli käytössä niin Yhdysvaltain vapaussodan (1775-1783) kuin sisällissodankin (1861-1865) aikana. Tätä pistoolia kannettiin usein maineikkaan Kentucky kiväärin ohella, sillä molemmat käyttivät saman kaliiberin ammuksia. Kentucky pistooli ja kivääri olivat myös Davy Crockettin lempiaseet.

Kentucky kiväärit olivat ensimmäisiä Amerikassa valmistettuja aseita, jotka ovat selvästi omaa tyylisuuntaansa ja erosivat Euroopasta tuoduista aseista, jossa asetuotanto oli pidemmällä ja kehittyneempää. Kentucky pistoolit taas tehtiin jokseenkin suorina kopioina aikansa saksalaisista sotilaspistooleista. Saksasta tulleet uudisasukkaat aloittivat sekä pistoolien että pitkäpiippuisten kiväärien valmistamisen 1700-luvun alkupuolella. Rihlauksien, eli piipun sisäpuolisten kierteiden, tekeminen oli vasta keksitty Saksassa ja uuteen maailmaan muuttaneet asesepät toivat taidon mukanaan. Rihlaukset piipun sisällä saivat luodin pyörimään, mikä vakautti luodin lentoa, paransi aseen tarkkuutta ja kantomatkaa. Kentucky pistoolit ovat hyvä esimerkki ensimmäisistä pistooleista, joissa käytettiin rihlattua piippua.

1700-luvulta 1800-luvun alkuun Eurooppalaista asutusta oli vain Pohjois-Amerikan itärannikolla, länsirannikon ollessa maailman kaukaisin kolkka merta pitkin Euroopasta seilatessa. Pitkä matka ison mantereen poikki länsirannikolle oli eurooppalaisille täysin tuntematon ja kartoittamaton joitain hajanaisia kertomuksia lukuun ottamatta. Rajaseudun tutkijat ja sinne uskaltautuvat uudisasukkaat todellakin tarvitsivat luotettavaa asetta pärjätäkseen villin luonnon armoilla, alueella jolla ei ollut vielä lakia ja jossa väkivaltaiset kohtaamiset alkuperäisasukkaiden kanssa olivat yleisiä. Kentucky kiväärit olivat pistoolia yleisempiä aseita rajaseudulla, mutta pistoolejakin kannettiin ja käytettiin rajaseudulla.

Ensimmäiset Kentucky kiväärit ja pistoolit tehtiin 1710-luvulla ja niiden suosio nousi tasaisesti, niin että 1750-luvulla Kentucky kivääri ja pistooli olivat tavallinen näky rajaseudun asukin käsissä. Nämä aseet pysyivät käytössä rajaseuduilla ja villissä lännessä 1800-luvun loppuun asti. Ensimmäistä kertaa nämä uuden siirtomaan omat aseet siirtyivät sotakäyttöön kun seitsenvuotinen sota levisi Euroopasta Amerikkaan. Suuri siirtomaasota tai ranskalais- ja intiaanisota käytiin 1754–1763, kun Englantilaiset ja Ranskalaiset kävivät taistoon Pohjois-Amerikan hallinnasta. Hetkistä myöhemmin Kentucky kiväärit joutuivat jälleen sodan pyörteisiin kun kaikki 13 brittiläistä Amerikan siirtokuntaa julistautuivat itsenäisiksi ja sotivat englantilaisia vastaan 1765-1783. Britannialla oli laivastoylivoima, mutta maaseudulla metsästyskivääreitään käyttämään tottuneet uudisasukkaat saivat pidetyksi puolensa. Yhdysvaltain vapaussota oli Kentucky kiväärien käytön kannalta merkittävin sota, mutta tätä yleistä kivääriä käytettiin vielä sisällissodassakin lähes sata vuotta myöhemmin 1861-1865, kun etelävaltioiden joukot asepulassaan ottivat käyttöön kaiken mahdollisen kaluston.

Piilukkopistooli ladattiin piipun kautta ja piippuun kaadettu mustaruuti saatiin syttymään iskuriin kiinnitetyn piikiven ansiosta. Laukaistaessa piikivi raapaisi tulirautaa ja syntyneet kipinät sytyttivät ruudin singoten lyijykuulan piippua pitkin maaliinsa. Piilukkopistoolit yleistyivät 1600-luvulla ja säilyttivät suosionsa n. 1800-luvun puoleenväliin asti, jolloin ne korvautuivat luotettavammilla ja helppokäyttöisemmillä nallilukkopistooleilla.

Piilukkopistooleja käytettiin itsepuolustusaseina mutta myös sotilasaseina. Koska tällaisen pistoolin lataaminen oli hidasta ja pistoolilla voitiin ampua vain lähietäisyydellä, oli ase käytännön taistelutilanteessa kertakäyttöinen. Yhden laukauksen jälkeen miekka vedettiin esiin ja pistoolia voitiin käyttää pienenä nuijana, vastustajan miekaniskujen torjuntaan tai sillä heitettiin vastustajaa.

Tämä ase on tarkka kopio alkuperäisestä. Asejäljitelmä on kokonsa puolesta kuin alkuperäinen, mutta se saattaa olla hieman esikuvaansa kevyempi. Sen mekanismit ovat toimivia. Aseen pystyy virittämään ja kuivalaukaisemaan kuten oikean. Valmistusmateriaalista johtuen aseen mekanismit eivät loputtomiin kestä aseen virittämistä ja laukaisua.
Asekopion valmistuksessa on käytetty valumetallia ja aitoa puuta. Koristeaseessa käytetty samakki eroaa monin tavoin teräksestä, eli ase ei kestäisi ampumisessa syntyvää painetta, sillä ei voi oikeasti ampua, eikä sitä voi millään keinoin muuttaa ampumakäyttöön sopivaksi.
Koristeampuma-aseet ovat Suomessa ja monissa muissa maissa lupavapaita, mutta koska ase näyttää oikealta sitä ei tule pitää esillä julkisilla paikoilla.
Jäljitelmäase soveltuu erinomaisesti historianelävöitykseen, teatterinlavalle, elokuva- ja videoprojekteihin, historiakeräilijöille ja koristeeksi.
Pituus: 39 cm
Paino: 650 g

Valmistaja: Denix, Espanja